Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

Kuva
 Pitkästä aikaa tekstin pätkää tänne. Sitä ehkä olisi halunnut näin pidemmän ajan jälkeen postata iloisemmista asioita mutta nyt on pakko avata sanainen arkku nimittäin Turun kaupungin (tarkemmin Varhan) toiminnasta. Itselle niin kuin monille muille on tai siis nyt jo oli myönnetty turvapuhelimet tarpeeseen. Kenelle mitäkin kautta ja mistä syystä. Itse sain kaupungin kautta ihan josta arvioitiin että kriteerit täyttyy silloin kun tämän sain. No nyt kaikessa hiljaisuudessa kaikille meille jotka ei ole kotihoidon/ omaishoidon asiakkuuden piirissä palvelusta lopetetaan. Itseltäni myös vaikka tarve ei loppunut yhtikäs mihinkään. Tällä ilmeisesti tehdään nyt isotkin säästöt kun evätään tällainen oikeasti tärkeä palvelu ihmisiltä. Sen toki saa omakustanteisesti itse maksaa ja itse se oli otettava muu ei auttanut. Mutta ei se mene näin oikein silti. Myöskään ei sitä säästöä sillä tule jollei vähävaraisella ihmisellä olekaan varaa sitä ottaa ja joutuu hälyttämään ensihoidon apuun joka ikinen k

Vakuutusyhtiön hampaissa

Tosiaan vakuutusyhtiö ilmoitti että korvauksien maksu loppui marraskuun viimeinen päivä 2017. Ristiriitaistä tästä tekee sen että olivat 2kk ennen myöntäneet hyväksytyn päätöksen jonka uuden E-lausunnon tultua muuttivat päätöksen. Valitus tuosta päätöksestä tehtiin joka nyt odottaa muutoslautakumnassa käsittelyä. Tällä hetkellä vakuutuslääkäri on kääntänyt neurologin tekstin päin vastaiseksi. Jokainen teksti on heille mennyt, mutta nyt ilmoittavat että oireet ovat tulleet vasta nytten. Hämmentävän tästä tekee se että joka ikinen oire on ollut alusta asti. Mitää uusia siis ei ole tullut ja jokakerta ne myös lukee lausunnoissa. Neurologikaan ei ymmärrä mitä uusia oireita tarkoittavat, vastausta kuitenkaan en heiltä ole saanut. Kesällä 17 lähettivät hus:in aivovammapolille toiseen arviointiin. Hävittivät ensin 4 kertaa lähettämäni paperit jotka pyysivät, eivätkä tienneet mihin ovat joutuneet. Ikävän tekee tästä se että jokainen niistä oli käyntitekstejä ym. lääkäri papereita. Käynti k

Valvottuja öitä, nukuttuja päiviä

Tässä taas tullut valvottua useampi yö, ollut viikon verran taas huonompaa niin kivun kuin unen kanssa. Sitä yö aikaan pohtii kaikkea mahdollista ja mahotonta. Päivät on mennyt luonnollisesti nukkuen tosin pienissä pätkissä joka on toki ollut pitkään. En muista koska olisin saanut nukuttua koko yön putkeen ilman heräämistä useaan kertaan. Valvominen tosin ei johdu ettei unta saisi vaan viiltävästä kivusta joka taas näyttää pahemmat puolensa, lopuksi vain nukahtaa liiasta väsymyksestä. Tästä kärsii vain se "normaali" elämä. Eihän kukaan ole hereillä yö aikaan että voisi jutella tms. Toisinaan harmittaa ettei jaksa tehdä mitään, saa kauheasti nähdä vaivaa että jaksaa lähteä kylään tai vaikka kahville. Kokoaika on pieni väsymys, johtuu kuulemma univelasta joka kasvaa kokoaika. Onneksi on noita elukoita jotka pitävät seuraa oli sitten yö tai päivä. Tässä vaiheessa huomaa kuinka suuri apu niistäkin on. Rentouttavat mieltä, piristävät ja omalta osaltaan rauhoittavat. Tähän ei

Tukiverkon tärkeys sekä muitakin pohdintoja

Täsä on huomannut miten tärkeää on olla hyvät tukiverkot läheisiin. Olen kiitollinen että perhe tukee ja auttaa tarvittaessa, itse en olisi varmasti kaikesta selvinnyt. Pikkuveljestä on ollut valtavan suuri apu niin arjen askareissa kuin muissakin. Auttelee miellään kun vain kerkiää. Äiti on myös aina valmis auttamaan missä pystyykin.  Sitä pohtii välillä miten kiitollinen onkaan kaikesta avusta mitä saa oli se pientä tai isoa. Koitan myös kiittää perhettä että jaksavat minua. Huonona päivänä tiuskin ja olen kiukkunen kaikille, perhe sen jaksaa ja ymmärtää vaikka ei heidän tarvitsisi.  Monen valvotun yön jälkeen saatan olla niin väsynyt kaikkeen että ihmisille juttelu ei luonnistu enää normaalisti. Menetän myös hermoni nopeasti jolei asia mene niinkuin suunnitelin tai kestää liian kauan. Tällasia ongelmia ei ennen ollut. Olin todella pitkä pinnainen, ymmärtäväinen ja jaksoin odottaa. Jostain syystä vamma on tehnyt päinvastaiseksi nuo.  Muutaman kaverin olen menettänyt tämän seura

Tästä se kaikki alkoi

Kuva
Tästä kaikki alkoi Kaikki alkoi 31.10.2016. Heräsin töihin normaalsiti ja luulin sen olevan tavallinen iltavuoro muiden joukossa. Pakkasin eväät ja lähdin bussilla töihin.  Tuli päivällisa ika mutta sitten tapahtui jotain joka toki töissä oli arkipäivää... Haastava tilanne jossa piti rauhoitella asiakasta.  Menin muiden avuksi ja avustin tapani mukaan mutta jotain siinä tapahtui ja toiselta lipesi ote ja sain potkun ohimoon.  Muistikuvat päivästä loppuu tuohon päivällis aikaan ja itse tapahtuma on muiden kertomana. Jotenkin olen itse soittanut työterveys päivystykseen ja sinne vielä taksilla itse mennyt.  Illalla lähetetty lääkärikeskusksesta yliopistollisen sairaalan päivystykseen ambulanssilla päävamma epäillyn vuoksi. Kirjauksista lukien on tutkittu yhtä sun toista ja todettu siinä vaiheessa pään vamma jossa lopulta oli yli 12h muisti aukko joka ei koskaan palannut.  Aamulla klo 6 kieppeillä aloinkin jo muistaa missä olin vaikka edellisen illan tapahtumat tiessään. Sain lu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuulumisia pitkästä aikaa. Pientä pintaraapaisua tilanteesta sekä kuulumisista

Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

Kun kaikki muuttui kolme vuotta sitten ( spesiaali postaus )