Tämän kertainen aihe piti olla iloisempi. Se kuitenkin muuttui eilisen postin myötä vähemmän iloiseksi. Nyt on kuitenkin pitkä odotus ohi vakuutus asian kanssa vakuutusoikeudessa, sillä eilen posti toi mukanaan päätöksen. Se mitä tuo päätös piti sisällään ei toki ollut itselle se mitä olisin kaiken tämän taistelun jälkeen toivonut. Kuitenkin sisimmässäni tiesin sieltä sen tulevan.
Vakuutusoikeus antoi 2.12.2018 päätetyllä sekä 2.1.2019 postitetulla päätöksellään hylkäävän päätöksen. He eivät katso vammani johtuvan työtapaturmasta, oikeastaan he eivät katso minulla olevan mitään vammaa mikä olisi rinnastettavissa työtapaturmaan. Eli sama tarina jatkui niin kuin tähänkin asti. Kahden neurologin, neuropsykologin, fysioterapeutin ym. lausunnot eivät siis painaneet asiassa yhtään. Jokaiseen asiaan on kiistaton näyttö, myöskin siihen että ennen tapaturmaa olen ollut terve nuori nainen. Joka on harrastanut liikuntaa, käynyt salilla, tehnyt ahkerasti töitä, elänyt muutoinkin aktiivista elämää. Mutta tapaturman jälkeen asiat muuttuivat eikä siltikään mikään johdu tästä. He eivät kuitenkaan antaneet selitystä mistä kaikki sitten johtuisi jollei tämä kerran ole se syy. Miten tutkimukset jotka tehty puhuvat puolesta eikä laitteet tässä kohti valehtele, varsinkaan useampaa kertaa. Niiden tulokseen ei pysty ihminen itse vaikuttamaan vaan vastaukset tulevat tutkimustuloksesta. Nämä mikään ei siis pätenyt. Myöskään kahdesti tehty neuropsykologinen tutkimus joissa molemmissa suurta häikkää. On kliinistä status näyttöä kahdelta täysin toisiltaan tuntemattomalta neurologilta. Kumpikin ovat saaneet samat huomiot tehtyä. Mutta näistä mikään ei nyt vakuutusyhtiön eikä vakuutusoikeuden mielestä johdu työtapaturmasta.
Valehtelisin jos sanoisin että en olisi väsynyt tähän taisteluun jo. Mistään ei näy valoa, ei edes sitä pienen pientä. Omat voimat sekä toimintakyky ei riitä tämän asian käsittelyyn. En pysty ymmärtämään mikä tässä mättää, miksi asia on nyt näin vaikea. Kaikesta kun on selvät tekstit ja mustaa valkoisella.
Olemme nyt ottaneet yhteyttä muutamaan lakitoimistoon. Odotamme näistä vastauksia, jos näistä joku ottaisi asian hoitaakseen. Nyt ei enää maallikon kädet riitä. Äitini on tähän asti valitukset hoitanut sekä sukulaisjuristilta kysytty neuvoa tarvittaessa. Mutta nyt päätin itse että koko asia siirretään juristin hoidettavaksi. Meillä on 60vrk kirjeen lähetys päivästä aikaa hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, joten asialla on hieman kiire tämän vuoksi. Siksi piti muutamaan paikkaan yhteyttä heti ottaa, jotta varmasti tuohon aika haarukkaan ehtii.
Olen päättänyt että tämä asia menee läpi vielä joskus, vielä ei näemmä sen aika ollut. Toivottavasti tämä aika koittaa kuitenkin inhimillisen ajan sisällä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommentti. Olethan asiallinen kommentoidessasi niin muillakin on mukava lukea kommenteja. Palaute toki saa olla niin positiivista kuin negatiivista.