Voihan kivut!

Nyt on näköjään kausi kun mikään ei auta. Ei kipulääkkeet, ei lääkkeetömät konstit, ei lepo, ei siis mikään. Nukkumisesta ei tahdo tulla mitään kun kun kivut vaivaa yötä päivää. Vihdoin kun nukahtaa on sitä vain niin väsynyt että sammuu siinä vaiheessa mihin vain. Ihmiset ei oikein käsitä että en vain tällä hetkellä voi mennä ja tulla miten vain, pakko levätä ja saada kipua aisoihin. Perhe onkin ainoa joka tosiaan ymmärtää tilanteen ja heille ei tarvitse joka kerta selittää juurta jaksaen kaikkea. Riittää kun sanoo että nyt ei jaksa,  se riittää heille. Olisipa näin kaikkien kanssa. Sitten on toinen ääripää kun pitäisi olla mustaa valkoisella menoista. Ei, ei mun tarvii selitellä menoja tai niiden puutteita. Pitäisi riittää se että nyt en jaksa tai pysty. Jos ei ole hyvää syytä siis menoa tms ihmetellään kovasti asiaa, tähän ei siis riitä se että sanon nukkuneeni huonosti tai että kivut on kovat. Jos taas on menoja viikolla lääkäriä, fyssaria, porukoille menoa tms niin sitäkin sitten ihmetellään että miten voi näin paljon käyntejä olla😂. Eli oli niin tai näin saisi aina olla selittelemässä. Tuntuu että on vaikea käsittää joillain että en todellakaan pysyty nyt jos huompi kausi menosa tai jos kivut kovat muuten vain. Välillä kuule vedottavan myös siihe että mullahan on nyt aikaa kun olen sairauslomalla. Juu on toki aikaa, muttei kyllä siltikään ole. Teen niitä asioita mitä haluan ja missäkin vaiheessa pystyn, niihin tosiaan on aikaa. Aikaa ei ole asioihin mitä en halua tehdä.
Pelkästään ruuan lämmittäminen vaatii tällä hetkellä ylivoimaisen ponnistelun joka ei johdu laiskuudesta, vaan siitä että kivut vie voimat täysin.
 En jaksa telkkariakaan pitkään katsoa pieniä pätkiä jonka jälkeen suljen sen tai pimennän ruudun ja annan vain äänen kuulua.

Todellisuudessa mielummin valitsen porukoille menon tai äidin kanssa yhdessä tekemisen oli se sitten mitä tahansa. Saan itse päättää tuota tekemistä, jolloin on sellaista mitä itse myös haluan kuitenkin on mieluisaa molemmille. Tuttu ihminen on seurana eli vaaratilanteita ei tule tai jos tulee tietää miten niissä toimitaan. Sekä ollaan totuttu tekemään yhdessä asioita joten miksi ei, pääsen myös tarvittaessa lepäämään jos haluan tai kotiin jos sellainen tilanne tulee. Nyt kesän kynnyksellä aikaa toki menee kesäpaikalla/mökillä, jossa saa levätä juuri niin paljon kuin haluaa ja tehdä niitä asioita mitä haluaa.

Nyt toki valitsin poikkeuksetta yhdeksi viikonlopuksi vanhan työkaverin juhliin menon. On siis monen vuoden takaa eli ei viimeisimmästä työpaikasta😊. Sinne toki muitakin vanhoja työkavereita tulee joten mukava nähdä pitkästä aikaa kaikkia. Sain äidin kuskaaman sinne sekä sovittua että voi jäädä myös. On sen verran matkaa että ei ehtisi millään kotio kun pitäisi jo hakea pois. Eikä taksikortilla pääse sinne asti ihan kun kunta vaihtuu, menisi siis hirveäksi säätämiseksi. Eikä Turustapäin tullut muita joten onneksi ratkesi ongelma nän😊.

Näin kesän kynnyksellä
Kesäkukat pitäisi
Mökille valita🤔

1. Nämä oli viimevuonna