Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

-
Kuva
 Pitkästä aikaa tekstin pätkää tänne. Sitä ehkä olisi halunnut näin pidemmän ajan jälkeen postata iloisemmista asioita mutta nyt on pakko avata sanainen arkku nimittäin Turun kaupungin (tarkemmin Varhan) toiminnasta. Itselle niin kuin monille muille on tai siis nyt jo oli myönnetty turvapuhelimet tarpeeseen. Kenelle mitäkin kautta ja mistä syystä. Itse sain kaupungin kautta ihan josta arvioitiin että kriteerit täyttyy silloin kun tämän sain. No nyt kaikessa hiljaisuudessa kaikille meille jotka ei ole kotihoidon/ omaishoidon asiakkuuden piirissä palvelusta lopetetaan. Itseltäni myös vaikka tarve ei loppunut yhtikäs mihinkään. Tällä ilmeisesti tehdään nyt isotkin säästöt kun evätään tällainen oikeasti tärkeä palvelu ihmisiltä. Sen toki saa omakustanteisesti itse maksaa ja itse se oli otettava muu ei auttanut. Mutta ei se mene näin oikein silti. Myöskään ei sitä säästöä sillä tule jollei vähävaraisella ihmisellä olekaan varaa sitä ottaa ja joutuu hälyttämään ensihoidon apuun joka ikinen k
Lähetä kommentti

Tunteet pintaan kuvista

-

Tarinaa kuvien takaa

 Joskus sitä eksyy katsomaan vanhoja kuvia. Joskus vain pienikin hetki saa aikaan muistojen tulvan. Näin kävi tässä yhtenä päivänä kun Facebook näytti muistoista sinne lataamiani kuvia. Kuvia joita en muistanut enää. Ennen tapaturmaa olin todella aktiivinen ihminen. Harrastin paljon sekä olin aina menossa. Olin reilu vuosi ennen tapaturmaa aloittanut elämäntapa remontin, joten olin palkannut itselleni personal trainerin. Kävin ahkeraa salilla, urheilin muutoinkin paljon vapaa-ajalla joten pidin kunnosta huolta. Söin terveellisesti toisinaan vähän liiankin terveellisesti, sillä soimasin itseäni jos lipsuin herkuttelemaan vaikka lupa olikin herkutella kerran viikossa. Tein siis tosissaan töitä. Nautin siitä tunteesta kun vanhat vaatteet kävivät liian isoiksi, nautin siitä todella. Nautin siitä kun joku salilla laittoi niin lujille että hädin tuskin oli hengissä sen jälkeen. Tiesi että oli tehnyt jotain ainakin. Pidin myös siitä että oli todella tarkka rutiini kaikessa. Nukuin 9h yössä, söin 2.5h välein, kävin lenkillä, salilla, pidin lepopäivät kaksi kertaa viikossa jolloin ei tarvinnut tehdä siis mitään, kävin töissä josta nautin myös sillä en osaa vain olla, sekä nautin elämästä. Kaikki nuo mahtui mukaan. Olin oikeasti todella hyvässä kunnossa yhdessä kohti sekä voimaakin löytyi. Olen ollut ihminen joka haluaa tehdä aina jotain. Sellainen joka ei mielellään vain ole. Mitä enemmän sisältöä elämässä on ollut sitä parempi.

Ennen oli ennen


 Kaikki kuitenkin muuttui. Kuvista alhaalla oikealla oleva on n. 1.5kk ennen tapaturmaa otettu. Työkaveri on sen vielä tainnut ottaa sillä siinä ollaan yövuorossa aloittamassa lattian pesua joka kuului yökköjen hoitaa. Vain 1.5kk ennen eikä tuolloin ollut tietoakaan mitä tulee tapahtumaan pian. Niin arvaamaton on ihmiselämä. Tuolloin vielä suunnittelin jatko-opiskelua, matkustelua, perhehaaveita niitä tavallisia asioita joita tuon ikäisenä nyt mietitään. En miettinytdääan tuota sanontaa yli kaiken.

Loppuun vielä muutama kuva siitä millainen olen nyt. Näitä kahta kuva sarjaan kun katsoo huomaa sen että ikää on tullut ainakin0

Kommentit

Lähetä kommentti

Jätä kommentti. Olethan asiallinen kommentoidessasi niin muillakin on mukava lukea kommenteja. Palaute toki saa olla niin positiivista kuin negatiivista.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

-
Kuva
 Pitkästä aikaa tekstin pätkää tänne. Sitä ehkä olisi halunnut näin pidemmän ajan jälkeen postata iloisemmista asioita mutta nyt on pakko avata sanainen arkku nimittäin Turun kaupungin (tarkemmin Varhan) toiminnasta. Itselle niin kuin monille muille on tai siis nyt jo oli myönnetty turvapuhelimet tarpeeseen. Kenelle mitäkin kautta ja mistä syystä. Itse sain kaupungin kautta ihan josta arvioitiin että kriteerit täyttyy silloin kun tämän sain. No nyt kaikessa hiljaisuudessa kaikille meille jotka ei ole kotihoidon/ omaishoidon asiakkuuden piirissä palvelusta lopetetaan. Itseltäni myös vaikka tarve ei loppunut yhtikäs mihinkään. Tällä ilmeisesti tehdään nyt isotkin säästöt kun evätään tällainen oikeasti tärkeä palvelu ihmisiltä. Sen toki saa omakustanteisesti itse maksaa ja itse se oli otettava muu ei auttanut. Mutta ei se mene näin oikein silti. Myöskään ei sitä säästöä sillä tule jollei vähävaraisella ihmisellä olekaan varaa sitä ottaa ja joutuu hälyttämään ensihoidon apuun joka ikinen k
Lisätietoja ».

Kuulumisia pitkästä aikaa. Pientä pintaraapaisua tilanteesta sekä kuulumisista

-
Kuva
  Pitkästä aikaa täällä taas. Yli puoli vuotta viimeisimmästä postauksesta joten pientä taukoa on ollut. Paljon on tapahtunut tässä ajassa, mutta sitten ei kuitenkaan ole. Riippuen vähän mitä asioita tarkoitetaan tällä paljon tapahtuneella. Joka tapauksessa päätin tulla kertomaan kuulumisia näin pitkästä aikaa. Luvata en pysty jotta tulisi ihan yhtä säännöllisesti postauksia mitä aiemmin. Noh tämä selvinee kun jatkaa lukemista eteenpäin.   Jos aloitan ihan ensin mitä kuuluu niin vakuutus, eläke ym rintamalle. No se ei pitkää rustausta vaadi sillä tilanne on aivan sama mitä ollut koko tämä aika. Eläkehakemus on jälleen vakuutusoikeudessa käsittelyssä ja sieltä päätöstä odotellaan. Mutta nyt kela joka aiemmin oli taho jonka kanssa ei tarvinnut tapella mm. vammaistuesta joudumme tästä taistelemaan. Sillä päättivät alkuvuodesta kun piti päivittää hakemus laskea tuen perusvammaistukeen korotetusta. Kelaan meni kuitenkin aivan samanlaiset lääkärinlausunnot mitä aiemmin sekä hakemus teh
Lisätietoja ».

Kun kaikki muuttui kolme vuotta sitten ( spesiaali postaus )

-
Kuva
 Syksy, tuo kesän loppu sekä väriloisteen aika. Lehdet puissa vaihtaa väriä kunnes ne aikanaan tippuu maahan. Syksy on itselle monella tapaa merkityksellinen. Syksy on aika jolloin kaikki muuttui. Aikaa jolloin elämä sai käänteen. Se oli aivan loppu syksyä, tarkalleen 3 vuotta sitten 31.10.2016. Jos palataan tuohon aikaan. No jos hieman lunttaan aikaisempia tekstejä ja palaan tuohon aikaan. Tavallinen työpäivä muuttui siis kohtalokkaaksi vaatien luultavasti yhden potkun. Tästä nyt en mene takuuseen mutta oletan ja muistelen että potkaisi kerran. Näin myös lukee papereissa. Tavallinen asiakkaan kiinnipito/ rauhoittamis tilanne jossa oli mitä ilmeisemmin monta työntekijää koitui kohtalokkaaksi. Paikallani olisi voinut olla kuka muu tahansa, ja olen välillä miettinyt että mitä jos siinä olisi ollut toinen työntekijä sellainen joka yleensä piti jalasta kiinni, mitä jos hän olisi ollut vuorossa ja siinä paikalla ja häneen olisi osunut. Olemme todella hyviä ystäviä edelleen sekä lähes päivit
Lisätietoja ».