Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

Kuva
 Pitkästä aikaa tekstin pätkää tänne. Sitä ehkä olisi halunnut näin pidemmän ajan jälkeen postata iloisemmista asioita mutta nyt on pakko avata sanainen arkku nimittäin Turun kaupungin (tarkemmin Varhan) toiminnasta. Itselle niin kuin monille muille on tai siis nyt jo oli myönnetty turvapuhelimet tarpeeseen. Kenelle mitäkin kautta ja mistä syystä. Itse sain kaupungin kautta ihan josta arvioitiin että kriteerit täyttyy silloin kun tämän sain. No nyt kaikessa hiljaisuudessa kaikille meille jotka ei ole kotihoidon/ omaishoidon asiakkuuden piirissä palvelusta lopetetaan. Itseltäni myös vaikka tarve ei loppunut yhtikäs mihinkään. Tällä ilmeisesti tehdään nyt isotkin säästöt kun evätään tällainen oikeasti tärkeä palvelu ihmisiltä. Sen toki saa omakustanteisesti itse maksaa ja itse se oli otettava muu ei auttanut. Mutta ei se mene näin oikein silti. Myöskään ei sitä säästöä sillä tule jollei vähävaraisella ihmisellä olekaan varaa sitä ottaa ja joutuu hälyttämään ensihoidon apuun joka ikinen k

Jännitäviä aikoja

Sitä elää tällähetkellä jännittäviä, turhauttavia sekä epätoivosia aikoja. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi vakuutusyhtiön kanssa valitukset joten asia eteni vakuutusoikeuteen. Tämä osin tuehauttaa sillä jaksan uskoa että sieltäkin se hylky tulee. Koitat saada oikeutta itsellesi, mutta saatkin kasan paperitöitä joissa teet valituksia. No odotellaan rauhassa ja pitkään tätä päätöstä. Oli tuossa viimekuun lopulla kontrolli aivovammapolilla. Sairausloma jatkunee ja huolestunut lääkäri kertoi että harvoin näkee näin pahaa retkahdusvammaa. Fysioterapia jatkuu ja toivotaan jos kela myöntöisi vaativan lääkkinnällisen kuntoutuksen. Tällä hetkellä mennään siis vähän alamäkeä varsinkin kun kipupoli ei nyt ole ihan asian ytimessä vaan ilmottivat että mene päivystykseen jos kivut häiritsee elämää.  No porskutetaan tällä eteenpäin nyt sitten. Oikein hyvää loppuvuotta teille ja nauttikaa toistenne seurasta. Katson jos laitan viellä tässä loppuvuodesta jonkin kirjoitelman muutoin palataan ensivuod

Kipupolin käynti ei ollut sitä mitä kuvittelin

Taas on aika vierähtäny eteenpäin vauhdilla. Odotettu kipupolin aikakin oli ja molemmat psykologin käynnit saatu käytyä. Tosin koko kipupolin käynti pahensi asioita siis kivun suhteen. Lääkäri siellä päätti että kipulääkkeet pois paitsi burana, ja lyrica tilalle sekä kokeiluun migreeni lääke... Koitin siihen kovin sanoa että sitä on jo kokeiltu eikä sopinut/auttanut, hänen kommentti siihen vain mutta se oli niin pieni annos että nyt laitetaan annosta isommalle.  Koitin edelleen sanoa että se ei sopinut vaan tuli enemmän ongelmia, tämän kuuli paremmin ne valkoiset seinätkin. No piti sitten kovaan kipuun ottaa tuo migreenilääke joka kuulemma niin hyvä (varmasti jos olisi migreeni eikä pää vammaa) no otin sen ja tunsin sen kyllä muutaman tunnin päästä koko kropassa ja näkyi kanssa, tuli siis kauhea allerginen reaktio. Hädissäni aloin lukea pakkausselostetta ja sielä luki selvästi että sulfa antibiotille allerginen myös tälle suurella todennäköisyydellä.  Olin siis 2 eri lappuun kirjoittan

Itkua, kiukkua ja hamppaiten kiristystä...

Taas on kirjoittaminem venynyt pitkäksi, ei ole vain saanut aikaseksi eikä jaksanut tihrustaa tekstiä. Torstaina tuli päätös vakuutusyhtiön muutoksenhaku lautakunnasta. Eipä tarvitse kauheasti miettiä mikä se päätös oli, no hylättyhän se oli. En vain ymmärrä mitä ne siellä on lukenut koska perustelut hylylle ei vastannut mitenkään lääkärin lausuntoja taikka sitten kierrellen kyseenalaistivat neurologin lausunnot. No asiahan ei jää tähän sillä nyt valitetaan tuosta vakuutus oikeuteen. Vannoin tuossa että niin kauan asiasta valitan jos tarve kuin henki pihisee. Tosin pisti tuo päätös toki harmittamaan, varsinkin kun nyt on menty alapakkia jonkin verran. Olen unohtanut kaikki numerot päästä, omam symtymäajan toki muistan vielä mutta muutoin kaikki hävisi tässä yhtenä päivänä eikä takaisin ole tullut vaikka miten tankkaisin niitä. Omaa puhelinnumeroakaan en enää muista vaan hävisi kaikkien muiden mukana. Huomiona tähän että itsellä on ollut todelöa hyvä numero muisti oppisin numero sarjat

Vuosipäivä häämöttää

Kuva
Tässä kun katson aamuvuorolaisten menevän töihin, ja itse pohdin että koska mahtaa uni tulla tuli tunne että ihan kun olisin juuri töissä ollut. Vuosi tulee pian mittariin kun saikulle jäin mutta olo sellainen että olisi juuri ollut töissä vielä. Tosin siellä kaikki asiat varmasti muuttunut ja uutta tullut, mutta itse olen jämähtänyt siihen mihin jäin. Olin viimeisenä työpäivänä menossa iltavuoroon odottaen ensin lääkärin soittoa.  No soitto tuli ja siitä olikin seuraava matka hänen vastaanotolle 15minuutin varoajalla. No sinne mentiin ja mentiin kiireellä. Ovea koristi lappu jossa luki mun sukunimi jossa kehotettiin odottomaan että hän saapuu pian. No tulihan hän kertoi mikä on tilanne  ja käteen annettiin sairaslomalappu 3kk ajaksi no se kolmekuukautta venyi vuodeksi ja nyt se vuosi venyy määrittelemättömäksi ajaksi. Ennen tuota käyntiä olin saanut esimiehen kanssa käydä taistelun että mihin asti sairausloma kestää sillä puhelimessa lääkäri ilmoitti heti että nyt ei auta muu, mutt

Onnellisuus mistä se tulee?

Kuva
Tässä pohtinut että loppu peleissä olen ihan onnellinen ja tyytyväinen itseeni.  Mutta mistä tuo onnellisuus tulee?  Sitä harvoin ajattelee asioita syvällisemmin, sillä ne ovat aina itsestään selviä. Sitä on katto päänpäällä, rakastava perhe, ystävät, rakas kummipoika  sekä karvaiset "lapset". Oikeasti näillä pääsee jo pitkälle.  Ilman rakastavia ihmisiä ympärillä olisi todella tyhjä olo, ainakim omasta mielestä. Vaikka viihdyn oikein hyvin omassa seurassa näiden eläinten kanssa niin silti sitä kaipaa ihan oikeaa seuraa välillä, ja onneksi sitä löytyy. Joskus mietin että olisi ihanaa jos olisi vakiintunut suhde, lapsia ja sitä rataa. Olen kuitennin tässä miettinyt että oikeastaan en niitä kaipaa. Ensinnäkin en jaksa yhtäkään suhdetta kuukautta pitempään vaan kyllästyn nopeasti ns. alkuhuuman jälkeen ja lapset no oikeastaan en omia kaipaa ainakaan tällä hetkellä. Saan kummipojan kanssa viettää aikaa niin paljon kuin haluan ja olen hänen kehitystä saanut seurata synnytyksestä

Ajatelmia, purkausta sekä kaikkea siltä väliltä

Viime päivät on mennyt miettiessä työpaikan "kannustavaa" asennetta tilanteeseen. Lainaus merkeissä siksi sillä se on kaikkea muuta. Olen kertonut esimiehelle että minut saa sanoa kyllä irti ja hyväksyn sen sillä ei tässä muutakaan voi. Rakas työpaikkani johon olen ollut lojaali tähän asti alkaa aavistuksen verran rakoilla.  Ovat keksineet että mitä jos arvioitaisiin työterveyshuollossa jos menisin kuntouttavaan työhön🤔. En todella tiedä miten tuo olisi mahdollista sillä ehdoton kielto on tehdä työtä ja nyt on rajoitettu muutoinkin kaikki ylimääräinen ettei satu kaatumisia ja sen johdosta pahenemista oireissa nopeammin. Tämän takia myönnettiin avustaja jonka kanssa tehdä ostokset ja käydä hyvänä päivänä elokuvissa.  No perjantaina työterveydestä soitettiin että PITÄÄ varata käynti aika. Kysyin monesti että miksi mitä se hyödyttää ja vastaus ei koskaan tullut. No ilmoitin että en lähde juoksemaan monissa paikoissa sillä olen jo hoidossa erikoissairaanhoidon puolella ja siellä

Pahenemisvaihe tai mikä ikinä lie, sekä vähän muutakin lopussa

Nyt ollaan viimeisen 3vk aikana menty hurjaa vauhtia alas päin. Tasapaino huononee entisestään ja kivut alkaa olemaan jatkuvalla syötöllä hurjat. Maanantaina onkin lääkärin soitoaika jospa sieltä tulisi jotain neuvoja. Päivystys käynneiltä ei ole säästytty tosin eipä sieltä ole apuja tullut kun vain kiirellinen lähte polille. Tosin eipä se sen hetkistä tilannetta auta vaikka laittaisi mihin lähetteitä. Tosin ihmetystä myös herätti päivystys lääkärin kirjaus. Kirjasi käynti tekstiin kauheasti asioita mitä olisi tehnyt mutta yhtäkään niistä ei tehnyt. Oli siinnä hienosti kirjoitettu että kuunneltu sydän ja keuhkoäänet jotka oli normaalit. Tosin näissä tutkimuksissa en sitten itse olekkaan ollut läsnä😂. Tekstiä ei kuulemma voi muuttaa enää kun on virallinen asiakirja. Tosin se virallisuus hävisi siinä kun mikään kohta ei päde käyntiin eikä moisia juttuja edes tehty. Muutamat kevätjuhla liikkeet piti tehdä, mutta eihän niistä nyt sen enempää tarvinnut mainita.  Mainitsi lopussa vain ett

Pieni asia muille, itselle todella suuri 💙

Nyt on siis aivan pakko tulla kertomaan sillä kaupunki siis kaiksita paikoista joihin lähetetty jokin hakemus tms, niin juuri kaupunki hyväksyi hakemuksen kerralla ilman valituksia.   Eli kyse on vammaispalveluiden vapaa-ajan taksikortista. Ette usko miten onnellinen olin kun vm.sosiaalityöntekijä soitti ja kertoi että hyväksyivät sen sellaisena kuin hain eli 10 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Tästä heräsi se pieni toivo että peliä ei oo viel menetetty ja löytyy taho joka tukee ja paljon, että pärjää jotenkuten arjessa ja pääsee edes kauppaan silloin kun tarvitsee. Eli kaupunki todennut että täytän vammaispalvelulain kriteerit mutta eläkeyhtiö eikä vakuutusyhtiö tätä suostu toteamaan, ja kyllä samat laput menneet joka taholle.  Eli kaupungin mielestä sekä kelan mielestä olen oikeutettu vammaispalveluihin ja että olen työkyvytön. Mutta 2 muuta tahoa väittää vastaan. Hain tuota määrää itse sillä koin että 10 matkaa riittää kuukaudessa. Maksimi olisin ollut kuulemma 20 mutta miks

Potkikaa päähän ihmeessä vielä vähän lisää

Eläkeyhtiöiltä tuli karu kirje, hylkäät hakemusken ja valituksen.  No eiköhänt tästä suosta ole yksi suunta ja se on ylös. Harmittaa vaan kivasti kun kaikki tahot potkii päähän, kirjaimellisesti.  Nyt otettu yhteys juristin joka lupas auttaa asian kanssa. Peliä ei kuulemma kannata menettää vaan jatkaa sinnikkäästi valitusta valituksen perään. Onnelsi suvusta löytyy mies joka osaa nämä hommat. Tässä kohtaa sitä on apua sukulaisilta korvaamaton. Samoin äidistä joka auttaa valitusten tekemisessä. Ajattelin hetken verran että kaikki olisi nyt kivasti ja tämä hakemus olisi hyväksytty. Toisin kävi. Saadaan rustata vielä lisää valituksia. Mikä siinä on että oikeasti työkykynsä menettänyttä kohdellaan näin? Olen tehnyt koko ikäni töitä tai siis täytettyäni 14 jolloin sain oman verokortin, sitten kun tapahtuu jotain kukaan ei olekkaan vastuussa. Tämä on väärin. Jos joku taho vain kertoisi että mitä työtä voin tehdä niin olisin siellä jo. Mutta kauheasti ei töitä tehdä kun 2 tunnin kauppareiss

Pidempää väliä jälleen

Ensin pahoittelut että ollut hurjan pitkä tauko. Kesä mennyt hujauksessa, vaikka jatkuukin vielä toki. Fyssari jatkunut normaalisti tosin aikaisempi fyssari vaihtui toiseen hänen pois muuton vuoksi. Pakko todeta että tämä uusi fyssari on kyllä asiansa osaava myöskin sekä plussana yhtä häiriintynyt huumorintaju kuin allekirjottaneella. 2 kertaa käyty ja molemmilla kerroilla jutut sen mukaisia, ongelman tästä tekee sen että löytyi ihminen joka puhuu viellä enemmän kuin minä🤔 tuollaista  harvoin tapaa. Kesän lämpimät kelit on toki vaatinut veronsa niinkuin monilla muillakin. Kipuja ollut enemmän sekä muita oireita, silti oon koittanu nauttia lämmöstä ja kesästä niin hyvin kun voi. Toisinaan harmittaa kun joutuu perumaan sovittuja menoja, siihen ei siis koskaan totu. Jokainen taho potkii päin, sillä VARMAlta tuli hylkäävä päätös eläkkeeseen kelan mokan vuoksi. En tosin anna sen häiritä ja toivon että asia kääntyy vielä parhaaksi kun sinne toimitettu ne mitä piti. Toivoa siis vielä on

Ohi on

Siis kesäteatteri. Pakko todeta että ollut antoisa kesä teatterin kanssa sekä saanut rikkoja omia rajoja. Eilen siis oli viimeinen esitys ja nyt on haudattu miehen kylkiluu täysin.  Vielä on hommia mm. Vaatteiden pesu ja varastoon vienti mutta se menee omalla painollaan. Pakko todeta että nauttinut olen joka hetkestä vaikka äärirajoilla välillä olin, selvisin hommastani kuitenkin kunnialla. Huomasin kyllä että välillä mentiin niin äärirajoilla että sai ponnistella homman loppuun. Olen kuitenkin tyytyväinen omaan panokseen ja ylpeä jokaisesta työryhmään kuuluvasta, ilman heitä ei olisi saatu kasaan. Olen erityisen että sain tehdä perheen kanssa samaa teatteria, joka on vuosien jälkeen ihana asia. Tällaista kokemusta ei useasti saa. Nyt voin tyytyväisenä sulkea tämän muistojen arkkuun ja muistella lämmöllä 💛. Tämä oli todella kesän kohokohta ja tällaisia ihania muistoja haluaa vaalia.

Erillainen postaus

Tässä pohdittu aika ajoin kehitysvammaisten itsemäärämis oikeutta joka siis ammatin puolesta ollut itsellä esillä liki sen 8 vuoden ajan. Toitotetaan siitä että on vapaus valita itse mitä tekee joka siis hyvä niin mutta missä kohti kohtaa se vastuu?  Valitettavasti oikeus on tehdä asioita kuin asioita mutta millään ei ole seurauksia läheskään kaikessa suhteessa. Muutoin jokaisella on myös vastuu joka tulee valinnasta tai ainakin pitäisi olla. Jos päätän itse että lyön toista tai teen jotain muuts niin joudun kantamaan vastuun ja vastaamaan teosta, niinkuim moni muukin meistä täällä maapallolla. Mutta kun kyseeseen tulee kehitysvammainen tms niin vastuuta ei ole. En siis missään nimessä ole sitä mieltä etteikö kaikilla olisi oikeutta päättää asioista siltä osin kuin kykenee, mutta vastuu sisältää aina myös se velvoitteet seuraamuksista joita tekee. Asian erona toki se että jos tapahtuu vahingossa tms. Tuo sama velvoite pitäisi olla kaikilla siis esimerkiksi vahingon korvaus tms. valitet

Tervehdys pitkäst aikaa.

Pitkä tauko taaseen tullu. Ollut mukamas kauheasti kiirettä sohvan perukoilla. Ei vaiskaan. Mennyt vaihtelevasti päivät fyssari onneksi alkoi ja nyt saakin urakalla siellä käymään.  Toisaalta hyvä se on jotain rutiineita olla, jotta järki pysyy kasassa. Mökillä on muutaman kerran tullut nautittua ja oleiltua. Siellä jos jossain mieli vaan lepää.  Nyt alkaa olla pikkuhiljaa siellä ympäristö valmis ja saakin alkaa mitä uutta projektia siellä teksi. Hommat ei kyllä koskaan lopu siitä ei pelkoa. Ollut hakusessa myös aiheiden kirjoittaminen. Sitä ei viitsi toistaa samaa monessa blogissa vaan haluaa jotain uutta välillä. Elämä kun kuitenkin pyörii myös vamman ympärillä, elämääm mahtuu myös muuta kuin vamma. Ainakin hieman edes. Kesä tuntuu muutenkin olevan ns. Kiireistä aikaa kun yrittää nauttia kaikista lämpimistä päivistä ja olla mahdollisimman vähän puhelimella ym. Tosin helpommin sanottu kuin tehty sillä puhelin liimattu käteen liki kiinni 😂. Mutta jos tässä pitäisi pienen miettimis

Mietteitä arjesta

Näin yön pikkutunteina tai voisikohan sanoa aamulla, sitä miettii kaikenlaista. Mihin on kadonneet ne rutiinit jotka vielä jossain kohti oli. Uni ei millään tahdo tulla kuin vasta aamulla ja päivällä ei jaksaisi tehdä mitään muuta kuin nukkua. Väkisin saan itseni uneen ajoissa jos on aamulla jokin pakollinen meno, mutta pyrkinyt laittamaan menot vasta päivään.  Jokainen taho toitottaa vain että väliä ei ole milloin nukun kunhan nukun, mutta itsestä aika keljua kun eihän yöllä mitään tapahdu. Sitä katsoo netflixiä ja odottaa että väsymys tulisi. Toki troppien kanssa nukahdan ajoissa mutta eihän niihin voi aina turvautua mieluiten juuri silloin kun on pakko x aikaan herätä että saa tarpeeksi unta. Tiedän tarkalleen koska bussit alkaa kulkemaan arkisin ja viinonloppuisin, tiedän koska kukin lähtee töihin sekä mihin aikaan yö posti tulee. Mitättömiä asioita mutta sitä kiinittää kaikkeen huomiota. Naurattaa kun annettu ohjeet että x määrä pitäisi saada nukuttua ja jollei se täyty pitäisi

Tutkimustulokset tulivat vihdoin

Mutta ei niin toivottuja. Aivorungossa vaurio jota ei voida hoitaa tai korjata. Nyt siirrytään vain kivun hoitoon ja sen tehostamiseen. Neurologi kovin pahoitteli että joutuu huonoja uutisia kertomaan sillä löydökset olivat selvät. Sitä ei kuvitellut että asia päättyy näin. 8 vuoden työura loppuu sekä kaksi hyvin suoritettua tutkintoa menettää arvonsa, joten eläkeyhtiöön lähti työkyvyttömyys eläke paperit ja näin 27 vuotiaana työura on tehty ja sulle ilmoitetaan että et voi töitä enää tehdä. Yritetään nyt pitää tämä hoitotaso ja pahentuessa lisätään kivunhoitoa. Kertoi myös että jos aivoneste joutuu puristuksiin asennetaan suhuntti jotta aivoneste pääsee kulkemaan, jos siis ymmärsin kaiken mitä sanoi niin oikein. Joten nyt fysioterapialla koitetaan tehostaa kivunhoitoa sekä nyt olevilla vahvoilla kipulääkkeillä ja kipukynnyksen nostajilla. Itse en ole vieläkään tilanteesta kartalla vaan on edelleen pieni shokki tila päällä. Itkut äitille puhelimessa tirautettu että oliko tämä sit

Kuulumisia sekä mietteitä

Nyt on näyttää jälleen siltä että elämä hymyilee.  Kivut normaalilla tasolla ollut nyt muutaman päivän joten on jaksanut tehdä vähän jotain. Lauantaina vietettiin kummipojan synttäreitä ja illalla menin vielä ystävän luokse paljuilemaan. Tuon jälkeen olikin jo rätti väsynyt ja piti sunnuntai pyhittää lepäilyyn kun ei vain jaksanut muuta. Pakolla sain itseni ylös herätyskellon soidessa. Huvittavaa on että joutuu herätyksen laittamaan vaikka ei tarvitse mihinkään mennä, todennut olen että ilman herätystä nukkuisin pitkälle alku iltaan varsinkin niinä päivinä kun yö mennyt huonosti ja nukahdettu vasta aamulla 8-9 aikaan. Tämä viikko onkin ohjelmaa täynnä on labraa joka nyt joka kuukausi on maksaarvojen seurantaa varten, on myös lääkärin soitto aika ja kuulen vihdoin tutkimuksen tuloksen sekä jatkon. Tänään saan tietää myös milloin eka fyssari aika on joten sekin varmasti tähän viikkoon tulee. Eli aikas täydeltä viikko tuntuu kun on paljon pakollisia asioita jotka sen täyttää. Eipä muuta

Odotettu kirje saapui

Vihdoin saapui kuukausia odotettu kirje sairaalasta. Usean soiton jälkeen polille ja ihanan sairaanhoitajan toimesta kirje tuli kuin tulikin ja vaudilla lopulta.  Maanantaina soitin ja keskiviikkona kirje komeili postilaatikossa. Tämä odotettu kirje on fyssarin maksu sitoomus. Kaikki lääkärin kirjoittamat kerrat myönnettiin joten nyt on edessä 15 normaalia kertaa, 10 allasterapia kertaa sekä 5 kotikäyntiä. Onnessani soitin heti fyssarille ja kerroin että nyt se tuli ettö voidaan jatkaa taas. Olivat odottaneet että koska jatketaan taas ja kysyikin että onko pahat kivut ym. Tuohon jouduinkin vastaamaan että nyt on huono tilanne, joten lupasi fyssari nopeasti ekan käynnin. Huomenna ilmoittanee ja ensiviikolla varmasti jo eka käynti. Allasterapia ja kotikäynnit jätetään vähän myöhempään sillä allas on kesän kiinni ja tärkeintä on nyt saada taas alkuun itse terapia. Hassua miten sitä odottaakin että pääsee jatkamaan tai tässä kohtaa aloittamaan alusta kun on sen verran aikaa viime kerrasta.

Raskas eilinen päivä

Kuva
Eilinen päivä menikin päivystyksessä maaten tipan päässä ja toivoen helpotusta kipuun. Apua ei valitettavasti tullut mutta sisulla eteenpäin vain. Osui hoitaja vahingossa myös valtimoon kun laskimoon piti mennä ja siitä sitten tulikin vähän isompi vuoto. Onneksi tyrehtyi nopeasti, nyt huomiseen side kädessä jonka sitten saa poistaa. Saisi fyssarin maksusitoomus tulla jo, jotta saisi vähän helpotusta kipuun ym. Onneksi kanssa kivojakin asioita tapahtui. Sain vihdoin myytyä kaksipyöräisen ja vielä toivotulla hinnalla. Nyt ei enää tarvitse harmitella kun sillä ajamaan en pysty vaan sai pois nurkista. Hiukan tuo kirpasi kun joutui myymään mutta parempi niin, ei harmita jatkuvasti kun sen näkee. Saapahan seuraava hyvän menopelin pitkäksi aikaa. Rakas kummipoika täytti myös vuoden eilen. Miten niin pienestä ihmisestä onkaan tullut niin iso jo. Muistan kuin eilisen kun parkaisi ensimmäisen kerran ja vauhdilla tulikin maailmaan kurttuisena ja ryppyisenä. Onneksi sen jälkeen ei ole yht

Tutkimuspäivä takana

Vihdoin koitti odotettu ja jännitetty tutkimuspäivä. Todella jännältä se tuntuikin.  Miljoona sähkö räpsyä saatu ja hermoja pitkin menty. Kipua ei tullut, mutta inhalta vähän tuntui. Lämpö/kylmyys mittaus oli kivuton ja oudosti huomattu että vasen puoli ei tuntenut tulikuumaa vaan tuntui pineltä lämmöltä vain. Raskas päivä oli takana ja sen huomasi kotona kivulla ja huonolla ololla. Nyt odotellaan tuloksia että mitä sieltä näkyy tai näkyykö mitään. Toivon että kivut loppuisivat huomiseen mennessä hieman edes jotta välttäisi päivystys käynnin, sillä kestänyt vähän turhan pitkään taas kova kipuilu. Loppu päivän vietinkin makoillen ja osittain nukkuen. Mutta eiköhän tuo salittua ole joskus olla tekemättä yhtään mitään 🙂.

Tahnaa ja reikiä

Kävin tuossa alkuviikosta hammaslääkärissä, käyn siis 6kk välein kun päävammaan tarkoitetut lääkkeet jostain syystä ei olekkaan hyviä hampaille.  No 6kk sitten olin viimeksi ja tulos oli silloin 0 reikää, nyt 6kk myöhemmin oli sinne ilmestynyt 4 reikää joka oli pöyristyttävää. Harjaan siis hampaat aamulla ja illalla niinkuin kuuluu tosin tavallisella harjalla kun sähköhammasharjan tärinä aiheuttaa kipua päähän. Hammaslääkäri oli myös kauhuissaan sillä nopeasti tullut nuo ja hampaani ei useasti reikiinny, vaan ollut ehkä 5 reikää koko aikana. Nuo reijät paikataan viikonpäästä ja siihen onneksi saan esilääkityksen. Kärsii siis kauheasta hammaslääkäri pelosta ja siksi käyn samalla lääkärillä yksityisellä joka nyt ylipäätään saa suuhuni koskea. Määräsi hän myös hammastahnan joka nyt kai pitäisi auttaa ongelmaan edes vähän, 3kk saakin tuolla nyt harjata 3krt päivässä.  Todettakoon tähän onneksi on aikaa niin voi harjailla koska vain 😂. Toivon että tuo nyt lopettaisi esiintymisen niin pä

Kadonnut lähete taisi löytyä

Vietetty ihanat 2 päivää "mökillämme". Hommasimme äidin kanssa asuntovaunun ja sille "tontin". Eilen menimmekin sinne ensimmäistä kertaa nauttimaan. Kukkia istutellessa murheet hävisi ja nautti vain lämpimästä ilmasta. Illalla olikin jo todella väsynyt hyvällä tavalla. Luonnom rauhassa kun kuunteli hiljaisuutta illalla ja luonnon ääniä päivällä ei ajatellut mitään turhia, vaan mieli lepäsi.  Ruoka syötiin ulkona kun oli niin kaunista, maistuikin paljon paremmalta kuin ylensä ja oli kerrankin ruokahalua. Näin kaupunkilaisena oli outoa kun oli ihan pimeää ja piti ottaa taskulanppu ulos että näki. Hieman siinä taisi pelätä jos jokin eläin tai käärme olisi edessä, mutta turhaa sitä pelkäsi. Aamulla sai herätä auringin valoon ja noh aivovamma polin soittoon. Aamupalan jälkeen saikin ottaa pienet tirsat uudelleen. Pakko sanoa että ihanaa oli ja ensiviikkoa odotellessa kun uudelleen pääsee. Tuli myös vihdoin puhelu polilta. Soittelin sinne toissa päivänä että missä m

Ihana hemmottelu ilta

Tänään saatu roppa kaupalla hemmottelua. Ensin hiusten leikuuta kaverin toimesta ja värjäystä, ja tämän jälkeen herkku jäätelö annokset. Pakko sanoa että hyvää teki tällainen ja ihana fiilis kun jotain uutta sai. Nyt on sitten ihanan pinkit hiukset tai no etu hiukset lopuet onkin sitten ihan lyhyet joten ei niitä tarvinnut värjätä. Nyt saakin odotella hiusten kasvua ja toivoa ettei väri heti lähde pois. Saatu myös tänään päätökseen äidin kodin vesivahinko remontti ja pääsivät sinne muuttamaan, saikin oman luovuuden pistää valloilleen ja sisustaa "uusi" hieno koti, jossa kaikki pimnat uusia.  Valmista toki ei vielä tullut mutta hyvässä vauhdissa on jo. Vaikka pitkin päivää oli kovasti nykinötä raajoissa hyvä ettei polvet iskeytynyt leukaan auton kyydissä ollessa, sekä tasapaino heitteli aamu ja iltapäivän joka iltaa kohden helpotti onneksi. Kovasti oli äiti huolissaan vaikka vakuutin että kyllä se siitä loppuu sitten taas. Sitä myös tuli työterveyslääkäriltä soitto, perim

Odottelua odottelun perään

Tässä odoteltu usean kuukauden ajan sairaalan maksusitoomusta fysioterapiaan joka vieläkin tulematta. Soiteltu perään jo ja polilta kerrottu että on odottamassa hyväksyntää isommalla taholla. Ihmetyttää vain kun lääkäri sen jo määrännyt niin miksi kiertää puoli sairaalaa ennen kuin tulee. Sille olisi jo kova tarve kipujen suhteen jotka pahenee jatkuvasti. Toivon että pian tipahtaisi ettei tarvitse kauaa odotella. Eka sarja kuitenkin käyty tammikuussa oli viimeinen joten pitkä tauko ollut. Pakko kehua omaa fyssariani, todella osaava ja tietää todella mitä tekee. Tosin koko paikka keskittynyt neurologiseen fysioterapiaan ym. Päivät on taas mennyt levätessä ja kipulääkkeitä syöden ja toivoen jälleen pientä helpotusta. Tänään onneksi jaksoin äidin kanssa ikeassa käydä katsomassa heille huonekaluja, hauska reissu siitä sitten tuli. Löytyi sitä itsellekkin vähän tavaraa, tai no eläimille mutta kuitenkin. Saivat elukat tai no elukka lusikoita, kippoja ja tietenkin siili pehmon. Yksi kip

25 asiaa minusta

1. Olen turkulainen 2. Täytän toukokuussa 27 vuotta 3. Kotona on yksi marsu nimeltään Erkki ja hamsteri nimeltään Pirkko 4. Mulla on yksi mailman parhain pikkuveli 5. Rakastan kaikki tekniikan laitteitta puhelimia, konsoleita ym. 6. Olen netfilx, cmore ja viaplay orja 😁 7. Kuuntelen laajasti musiikkia iskelmä sekä raskas metalli ei kyllä mene. 8. Itsellä ei ole oikein mitään rutineita enään 9. Värjäilen hiuksia mielusti,  milloin milläkin värillä. 10. Olen sinkku ja omasta tahdosta. 11. Sain n..vuosi sitte mailman ihanimman kummipojan. 12. Olen todella eläinrakas 13. Olen myös lapsirakas 14. Olen ammatiltani lähihoitaja sekä kuorma-auton kuljettaja. 15. Toista ammattia en ole harjoittanut kertaakaan. 16. Olen todella nirso ruuan suhteen 17. En ole kasvissyöjä 18. Rakaatan sohvalla löhöilyä 19. Olen jonkin verran blondi sisältäpäin  varsinkin 20. Olen välillä myös todella tempperamenttinen. 21. Ennen tärkeät asiat vaihtoivat paikka ja korvaantuivat uusilla tapaturma

Pientä stressiä ilmassa

Kovasti viimepäivinä on tullut pohdittua teatterin puvustusta. Pitäisi koko näyttelijä kaartilla pian olla asut ym valmiina. Mutta mistä niitä repäisee. Vuosiluku sellainen että ei ihan kaupoista saa kun ei edes kirppareiltakaan. Onneksi on sentään 2 näyttelijälle vaatteet joten pieni helpotus tuokin jo. Miten sitä saada niskasta kiinni että pääsisi lopultakin vauhtiin. Tullut myös ajan kuluksi pengottua legoja ja etsityy sieltä sarjoja jotta pääsisi niistä eroon, kun tuuntuu että niitä on kertynt ajansaatossa miljoonia. Mutta tuo osien etsintä ei sitten taas olekkaan helppoa kun pieni pala löydettävä saa melkein hiukset repiä päästä kun niitä ei vain löydy 😂. Pakko sanoa ettö tuo osein etsiskely on loppujen lopuksi todella terapeuttista. Saa ajatukset heittää narikkaan ja makoilla ja etsiä juuri sitä oikeaa. 5 eri sarjaa tekeillä mutta kaikista kun puuttii se 4-20 palaa ja silmät jo sirottaa ettei niitä sieltä meimaa löytää 😂

Pidempi väli kirjoittelusta

Nyt ollut pakostakin pidempi väli.  Pääkivut olleet oikeastaan hirveät ja koittanut vain selvitä päivästä kerrallaan. Vieläkään ei tunnu helpottavan kunnolla, mutta pystyy jo vähän jotain tekemään. Ikävintä tässä on se että tulee kivun mukana huonovointisuus eikä se yhtään helpota oloa. Eikä asiaa auttanut että iski noidannuoli joka osaltaan pahensi kaikkea, se onneksi meni ohi muutamissa päivissä. Stressiä toi myös kelan hitaus käsitellä sairauspäivä raha ruuhkan vuoksi  joka lopulta sieltä tuli, ja kaikki helpottui  jälleen. Sitä osittain harmittaa kun on ollut niin kauniita päiviä ja itsellä ne menneet maaten sekä pakollisten asioiden tekemiseen. Jos vihdoin voisi vähän nauttia auringosta ym. Itse odotan innolla kevättä ja sen tuomia muutoksia luonossa. Lupavaa on jo linnun laulu joka kuuluu sisälle asti ulkoa. Voisin seuraavaksi tehdä blogin 25 asiaa minusta sellaisia joita täällä viellä ei ole. Loppujen lopuksi on kauhean vaikea keksiä itsestä asioita, sillä niitä pitää i

Nukuttu päivä ja vähän väritelty

Kuva
Nukuttu kirjaimellisesti päivä tosin useaan otteesen heräilty. Illasta päätin et aivot narikkaan ja alkoinkim värittelemään. Tähän osallistui kissa omalta osaltaan myös ja tökkikin itseään värikynään päin, sillä seurauksella että naama vihreässä värissä 😂. Neito ei tosin ollut tästä moksiskaan vaan jatkoi heti touhujaan.                             Kyllä hän vaan niin kaunistui. Kirjaimellisesti laiskoteltu koko päivä.  Kaupassa pikasesti sain käytyä mutta oli sekin työn ja tuskan takana, kun oli vaikea saada itseään liikkeelle. Sain onneksi myös ruuan tehtyä, ja oppisin tekemään vain pienen määrän ettei koko kompanjalle 😁😃. Huomenna olisi tarkoitus teatterille mennä ja alkaa puvustamaan näyttelijöitä, kesän esitystä varten. Tämä puvustus homma on loppujen lopuksi mukavaa pientä ajanvietettä. Viimekesänä samassa hommassa ja todella mukavaa oli silloinkin. Tuosta työstä näkee niin hyvin kädenjäljen ja on niin suuri  osa teatteria, että ilman panostani ei olisi asuja ihmis

Pohdintoja?!?

Kuva
Sitä kun on jälleen viettänyt päivänsä kotona vuoteessaja sohvalla makoillen, alkaa pohtimaan mitä ihmeellisempiä ajatuksia.  Mitä jos en kuntoudu tästä? Mitä jos tämä on tällaista loppuelämän ajan? Mitä pitää tehdä että pääsisi ajassa taaksepäin?. Kahteen ekaan kysymykseen en luonnollisesti osaa vastata mutta sisulla menen eteenpäin vaikka millaisesta kivikasasta. Kolmanteen kysymykseen osaan vastata, ei! takaisin ei pääsee, tapahtumia ei voi muuttaa eikä asioielle enää mahda mitään.  Pystyn tulevaan vaikuttamaan luonnollisesti jollain tapaan mutta mennyttä en saa takaisin. Olen myös miettinyt mitä olisin voinut toisin tehdä? Tähänkään en osaa vastata sillä en tapahtuneesta muista mitään, tietysti olisin voinut olla menemättä auttamaan kollegoita mutta se nyt ei ole luonteeni ollenkaan ja velvollisuus auttaa pahassa tilanteessa. Sitä huomaa että kun ei ole päivässä muuta kuin kipulääkkeen ottoa joka onkin sen päivän kohokohta, alkaa sitä ajattelemaan toisaalta typeriäkin asioi

Rentoutumista ja nauttimista

Tänään nautittu pitäkstä aikaa kylpylän altaissa lillumisesta. Pienenä miinuksena että lämpimin allas eli poreammr oli huoltotöiden takia suljettu. Juuri se missä olisin tunti tolkulla voinut vain olla. Kyllä muutkin altaat kelpasi vaikka kylmempiä olikin. Sain vihdoin myös täytettyä kelan lomakkeet. Nauratti vain kun samat vastaukset löytyy lausunnosta mutta ne piti vielä erikseen kirjoittaa jotta kelpaa eteenpäin. Loppupäivän saikin lepäillä ja tuijottaa netflixiä sekä jatkaa sarjamaratonia. Nyt saa vain 2pv olla eikä tarvitse miettiä mitään tai täytellä mitään lappuja. Vaikka päivä ollut pelkkää nauttimista niin todella uupunut olo ollut. Nukahtanut useaan otteeseen ja jouduin ottamaan extra kipulääkkeen, kun pää ilmoitti taas pahemmin olemassa olostaan.  Sitä vain toivoo että kipulääkkeet auttaisi ettei tarvitse sairaalaan lähteä, joka liiankin usein on seuraava määränpää. Välillä oikein nolottaa sinne mennä, onneksi otettu hyvin vastaan ja asiallista palvelua ja nopeasti saa

Kauan odotettu vastaus kelalta

Sain vihdoin vastauksen kelalta sekä luvan hakea kuntoutustukea/työkyvyttömyys eläkettä. Käsittely aika pitkä joten ilmoittivat että nyt voin sitä hakea jo että jatkuu suoraan toimeentulo. Miksi vakuutusyhtiön kanssa ei yhtä helposti mene asiat? Tässä kohtaa pakko antaa pisteet kelaan kun aina kuulee että mitääm tietoa sieltö ei tule ja kaikki pitää itse tietää. Tässä kohtaa olen erimieltä kaikkeen on tullut vastaus ja vielä kerrottu mitä pitää seuraavaksi tehdä ja mikä lomake täyttää ja lähettää. On laitettu viestiä,  soitettu ja lähetetty kirjeitä. Itse en ole koskaan kelaa kritisoinut eikä tarvitse vieläkään, vaan kaikki sujunut moitteetta. Tämä lomakkeiden täyttökään ei ole ihmeellistä vaan alkaa jo mennä rutiinilla. Kiitos kuuluu kuitenkin äidille joka avustaa niiden täytössä ja kertoo mitä mihinkin laitan. En varmaan olisi yhtähyvin selvinnyt tästä urakasta ilman apua, siksi olenkin kiitollinen jokaiselle taholle joka vähänkin auttanut. Sitä osaa näköjään iloita pitkistäkin

Miten pitää flunssa loitolla, vai voiko sitä edes estää

Kuva
Tässä kovasti pohtinut kun on kaiken mailman kulkutauteja liikkeellä, enkä tahtoisi yhtäkään ylimäärästä pilleriä vetästä kurkusta alas jotka ehkäisisi edes hieman flunssaa ja nostaisi vastutus kykyä. Muutaman päivän lueskelin netin ihmeellistä mailmaa ja löytyi jonkin sortin ohje.  Sitruuna, lime, inkivääri juoma. Tätä nyt valmistettu ja noh makukin oikeastaan aikas hyvä. Sitä en sittem tiedä miten tehokas, mutta onko nyt mikään niin tehokas. Apteekissa koitti provisori tarjota sinkkiä ja c vitaminia, noh jätin ne sinne niitä kun kotoakin löytyy eikä ne koskaan ole edes levittänyt saatika estänyt tautia. Ihme ja kumma mutta sen suurempia lentsuja ei tässä ole ollut oikeastaan vain yksi, ihmetyttää sikäli kun tähän aikaa vuodesta olen ylensä jatkuvasti flunssassa. Ilmeisesti poikkeuksin löytyy.

Ihana aurinkoinen ilma

Tänään ollut valtavan ihana päivä.  Kävin pienellä kävelyllä haistelemassa "kevät" aurinkoa. Sitä ihmeen kaupalla piristyy kun ulkoilee vaikka sitten ihan rauhassa. Ensin piti mennä vain lähi kauppaan ja pikaisesti takaisin mutta matka piteni siitä hieman kun päätin pidemmän lenkin tehdä. Tässä talvella ei paljoa ole tullut vain käveltyä ulkona, ilma  suuremppaa tarkoitusta. Lieneekö laiskuus, liukkaus, väsymys tms esteenä. Mutta nyt pitkästä aikaa teki ihan mieli olla hetki ulkona. Parasta on kun ei tarvitse kauheita kerroksia päälle pukea vaan riitää kevyt takki ym. Kotio tullessa vastassa odottikin kiukkuinen kissa kun huoltomiehet oli käynyt ilmanvaihto venttiilejä rassaamassa, eikä tuo tahdo oikein sietää vieraita hänen reviirillään ellei talon väki itse ole paikalla. Tänään on muutoinkin todella valoisa päivä tuntui että energiaa riittää vaikka mihin mutta hommia alkaessa tekemään iskeekin tuskaisa kipu, joka käskee hölläämään. Silti en valita tällaisia päiviä kun

Mitä elämä mahtaa tuoda

Tätä ole  usein pohtinut mihin elämä oikeastaan kuljettaa. Onko mailman loppu joutua työkyvyttömyys eläkkeelle vain 27 vuotiaana? Vastaisia kun ei tunnu löytävän. Päivät kuluu miettien mitä seuraavaksi. Nyt se pyörii lääkärikäyntien ja fyioterapian tahtiin. Toisinaan olen kysynyt itseltäni miksi minä, mitä olisin voinut tehdä toisten. ?  Niihin ei selviä vastauksia löydy. Olisiko joku muu nyt tässä tilassa muutoin? Toisaalta olen helpottunut ettei kenenkään muuhun osunut. En todellakaa  halua edes pahalle viholliselleni tälläsiä tuskia saatika joutua byrokratian kohteeksi kun eri lomakkeita pitää täytellä. Moni kysyy enkö ole yhtään masentunut, katkera tai vihainen tapahtuneelle. Ei en ole masentunut en kastkera enkä vihainen tekijälle. Olen vihainen itselleni miksi en tajunnut että ote oli päässyt toiselta irti ja että osuu seiraavaksi minuun. Tosin valehtelisin jos en tuntisi mitään tekijää kohtaan. Tunne etovaa ja vastenmiemistä mielentilaa. En häntä halua kohdata mutta en pel

Vakuutusyhtiön hampaissa

Tosiaan vakuutusyhtiö ilmoitti että korvauksien maksu loppui marraskuun viimeinen päivä 2017. Ristiriitaistä tästä tekee sen että olivat 2kk ennen myöntäneet hyväksytyn päätöksen jonka uuden E-lausunnon tultua muuttivat päätöksen. Valitus tuosta päätöksestä tehtiin joka nyt odottaa muutoslautakumnassa käsittelyä. Tällä hetkellä vakuutuslääkäri on kääntänyt neurologin tekstin päin vastaiseksi. Jokainen teksti on heille mennyt, mutta nyt ilmoittavat että oireet ovat tulleet vasta nytten. Hämmentävän tästä tekee se että joka ikinen oire on ollut alusta asti. Mitää uusia siis ei ole tullut ja jokakerta ne myös lukee lausunnoissa. Neurologikaan ei ymmärrä mitä uusia oireita tarkoittavat, vastausta kuitenkaan en heiltä ole saanut. Kesällä 17 lähettivät hus:in aivovammapolille toiseen arviointiin. Hävittivät ensin 4 kertaa lähettämäni paperit jotka pyysivät, eivätkä tienneet mihin ovat joutuneet. Ikävän tekee tästä se että jokainen niistä oli käyntitekstejä ym. lääkäri papereita. Käynti k

Valvottuja öitä, nukuttuja päiviä

Tässä taas tullut valvottua useampi yö, ollut viikon verran taas huonompaa niin kivun kuin unen kanssa. Sitä yö aikaan pohtii kaikkea mahdollista ja mahotonta. Päivät on mennyt luonnollisesti nukkuen tosin pienissä pätkissä joka on toki ollut pitkään. En muista koska olisin saanut nukuttua koko yön putkeen ilman heräämistä useaan kertaan. Valvominen tosin ei johdu ettei unta saisi vaan viiltävästä kivusta joka taas näyttää pahemmat puolensa, lopuksi vain nukahtaa liiasta väsymyksestä. Tästä kärsii vain se "normaali" elämä. Eihän kukaan ole hereillä yö aikaan että voisi jutella tms. Toisinaan harmittaa ettei jaksa tehdä mitään, saa kauheasti nähdä vaivaa että jaksaa lähteä kylään tai vaikka kahville. Kokoaika on pieni väsymys, johtuu kuulemma univelasta joka kasvaa kokoaika. Onneksi on noita elukoita jotka pitävät seuraa oli sitten yö tai päivä. Tässä vaiheessa huomaa kuinka suuri apu niistäkin on. Rentouttavat mieltä, piristävät ja omalta osaltaan rauhoittavat. Tähän ei

Tukiverkon tärkeys sekä muitakin pohdintoja

Täsä on huomannut miten tärkeää on olla hyvät tukiverkot läheisiin. Olen kiitollinen että perhe tukee ja auttaa tarvittaessa, itse en olisi varmasti kaikesta selvinnyt. Pikkuveljestä on ollut valtavan suuri apu niin arjen askareissa kuin muissakin. Auttelee miellään kun vain kerkiää. Äiti on myös aina valmis auttamaan missä pystyykin.  Sitä pohtii välillä miten kiitollinen onkaan kaikesta avusta mitä saa oli se pientä tai isoa. Koitan myös kiittää perhettä että jaksavat minua. Huonona päivänä tiuskin ja olen kiukkunen kaikille, perhe sen jaksaa ja ymmärtää vaikka ei heidän tarvitsisi.  Monen valvotun yön jälkeen saatan olla niin väsynyt kaikkeen että ihmisille juttelu ei luonnistu enää normaalisti. Menetän myös hermoni nopeasti jolei asia mene niinkuin suunnitelin tai kestää liian kauan. Tällasia ongelmia ei ennen ollut. Olin todella pitkä pinnainen, ymmärtäväinen ja jaksoin odottaa. Jostain syystä vamma on tehnyt päinvastaiseksi nuo.  Muutaman kaverin olen menettänyt tämän seura

Tästä se kaikki alkoi

Kuva
Tästä kaikki alkoi Kaikki alkoi 31.10.2016. Heräsin töihin normaalsiti ja luulin sen olevan tavallinen iltavuoro muiden joukossa. Pakkasin eväät ja lähdin bussilla töihin.  Tuli päivällisa ika mutta sitten tapahtui jotain joka toki töissä oli arkipäivää... Haastava tilanne jossa piti rauhoitella asiakasta.  Menin muiden avuksi ja avustin tapani mukaan mutta jotain siinä tapahtui ja toiselta lipesi ote ja sain potkun ohimoon.  Muistikuvat päivästä loppuu tuohon päivällis aikaan ja itse tapahtuma on muiden kertomana. Jotenkin olen itse soittanut työterveys päivystykseen ja sinne vielä taksilla itse mennyt.  Illalla lähetetty lääkärikeskusksesta yliopistollisen sairaalan päivystykseen ambulanssilla päävamma epäillyn vuoksi. Kirjauksista lukien on tutkittu yhtä sun toista ja todettu siinä vaiheessa pään vamma jossa lopulta oli yli 12h muisti aukko joka ei koskaan palannut.  Aamulla klo 6 kieppeillä aloinkin jo muistaa missä olin vaikka edellisen illan tapahtumat tiessään. Sain lu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästöä ihmisten kustannuksella. Missä menee raja?

Kuulumisia pitkästä aikaa. Pientä pintaraapaisua tilanteesta sekä kuulumisista

Kun kaikki muuttui kolme vuotta sitten ( spesiaali postaus )